Katon korjaus, paikkaus ja tiivistys ammattiotteella
Katon korjaus kannattaa tehdä silloin, kun haluat katkaista ongelman ennen kuin se ehtii rakenteisiin ja kustannukset kasvavat. Me toteutamme katon korjaukset peltikatoille, tiilikatoille ja huopakatoille omakotitaloihin, mökeille ja piharakennuksiin koko Suomessa – myös saarikohteissa. Korjaus suunnitellaan aina katon todellisten tarpeiden mukaan, jotta työ kohdistuu oikein ja lopputulos kestää.
Aloitamme maksuttomalla kattotarkastuksella ja saat sen pohjalta kirjallisen, selkeästi eritellyn tarjouksen: työn sisältö, materiaalit, aikataulu, takuut ja hinta läpinäkyvästi. Korjauksessa keskitymme tiiveyteen ja yksityiskohtiin – erityisesti saumoihin, jiireihin ja läpivienteihin – ja huolehdimme sääsuojauksesta, työturvallisuudesta, dokumentoinnista sekä loppusiivouksesta. Työn tekee oma kokenut suomalainen asentajatiimimme ilman alihankintaketjuja, joten saat varman katon ja huolettoman prosessin alusta loppuun.
Pyydä ilmainen tarjous katon korjauksesta!
Täytä helppo lomake, niin kattoammattilaisemme tulevat veloituksetta tarkistamaan kattosi korjaustarpeen. Tämän jälkeen saat tarkan arvion kattosi kunnosta sekä suositukset tarvittavista toimenpiteistä.
Ilmainen katon tarkastus ja arvio
Reilu ja selkeä tarjous
Ei sitoutumisvelvoitetta
Laadukas työ
Oma kokenut kattotiimi
Kotitalousvähennys
Asiakkaat kertovat katon korjauksistamme
Puu kaatui autotallin päälle
”Myrskyssä kaatunut puu rysähti lämpimän autotallimme päälle ja teki pahaa jälkeä katon reunaosiolla. Onneksi ei kokonaan tarvinnut lähteä korjaamaan, vaan vioittuneet rakenteet ja aluskate korjattiin, eristystä kohennettiin ja asennettiin muutama uusi kattopelti. Selvittiin oletettua vähemmällä, kiitos ja suosittelut! ”
– Kari, Nokia
Tiilikaton rikkinäisten tiilien vaihto
”Kattotiilet olivat jostain syystä alkaneet halkeilemaan kattosillan kiinnitysten kohdalta. En tiedä oliko asialla ollut tuhdimpi joulupukki vai mikä oli tiilet rikkonut. Saimme kuitenkin nopean avun. Rikkinäiset tiilet vaihdettiin ja kiinnikkeitä korjattiin. Eiköhän nyt kestä kovempaakin käyttöä :)”
– Jani, Eura
Usein kysytyt kysymykset katon korjauksesta - FAQ
Milloin katon korjaus kannattaa tehdä heti?
Katon korjaus kannattaa tehdä heti, kun huomaat vuodon, rikkoutuneen kattomateriaalin, irronneen pellityksen tai muun selkeän vaurion. Mitä nopeammin ongelmaan puututaan, sitä pienemmällä työllä ja kustannuksella se yleensä saadaan hoidettua. Viivyttely lisää riskiä siihen, että kosteus ehtii rakenteisiin asti.
Voiko pieni kattovaurio aiheuttaa isompia ongelmia?
Kyllä voi. Pieneltäkin näyttävä vaurio, kuten haljennut tiili, auennut sauma tai puutteellinen tiivistys, voi päästää vettä katon alle. Ajan myötä tämä voi johtaa aluskatteen, eristeiden ja puuosien kastumiseen sekä laajempiin kosteus- ja lahovaurioihin.
Mitä katon korjauksessa yleensä korjataan?
Katon korjauksessa voidaan korjata esimerkiksi vuotokohtia, rikkinäisiä kattotiiliä, irronneita tai ruostuneita peltiosia, huopakaton halkeamia, saumoja, jiirejä, läpivientejä, pellityksiä ja piipun juuria. Tarvittaessa korjataan myös aluskatetta ja katon alla olevia vaurioituneita rakenteita.
Mistä tiedän, onko katolla vuoto vai vain pintavaurio?
Pintavaurio voi näkyä esimerkiksi kulumisena, sammaloitumisena tai yksittäisenä vaurioituneena kattomateriaalina ilman, että vettä on vielä päässyt rakenteisiin. Vuotoepäilyyn viittaavat taas kosteusjäljet sisätiloissa, tummumat yläpohjassa, kastuneet eristeet, tunkkainen haju tai veden valuminen väärään paikkaan. Vuodon todellinen syy kannattaa aina tarkistaa paikan päällä.
Korjataanko katosta vain näkyvä vika vai myös sen syy?
Hyvä katon korjaus ei kohdistu vain näkyvään vikaan, vaan myös sen syyhyn. Jos esimerkiksi vuoto johtuu puutteellisesta läpiviennistä, virheellisestä pellityksestä tai rikkoutuneesta aluskatteesta, korjauksessa täytyy hoitaa koko ongelmakohta kuntoon. Muuten sama vaurio voi toistua nopeasti uudelleen.
Voidaanko katon korjaus tehdä ilman koko katon purkamista?
Usein kyllä voidaan. Moni kattovaurio on paikallinen, jolloin korjaus voidaan tehdä vain vaurioituneelta alueelta ilman laajaa purkutyötä. Tämä riippuu kuitenkin siitä, kuinka laajalle vesi tai muu vaurio on ehtinyt vaikuttaa katon rakenteissa.
Mitkä kohdat katossa rikkoutuvat useimmin?
Useimmin ongelmia esiintyy katon herkissä yksityiskohdissa, kuten läpivienneissä, piipun juurissa, jiireissä, saumoissa, räystäillä, pellityksissä ja kiinnityksissä. Myös yksittäiset kattotiilet, peltikaton ruuvit sekä huopakaton liitokset ovat tyypillisiä korjauskohteita.
Korjataanko katon korjauksen yhteydessä myös kastuneet rakenteet?
Kyllä, jos vettä on päässyt katon alle, pelkkä pintakorjaus ei riitä. Tällöin voidaan joutua vaihtamaan kastuneita aluslautoja, puuosia, eristeitä tai korjaamaan aluskatetta ja muita rakenteita. Näin varmistetaan, että katto toimii kunnolla myös pinnan alla.
Voiko vanhaa kattoa vielä korjata, vaikka se olisi jo iäkäs?
Monessa tapauksessa kyllä voi. Katon ikä ei yksin ratkaise sitä, voiko sitä korjata, vaan tärkeintä on katon yleiskunto ja vaurioiden laajuus. Jos ongelmat ovat paikallisia ja rakenne muuten kunnossa, korjaus voi olla edelleen hyvä ratkaisu.
Milloin savupiipun korjausmuuraus on tarpeen?
Savupiipun korjausmuuraus on tarpeen silloin, kun piipun yläosa on rapautunut, halkeillut tai sen saumat ovat heikentyneet. Erityisesti katon yläpuolinen osa altistuu jatkuvasti sateelle, pakkaselle ja lämpötilavaihteluille, mikä voi kuluttaa muurauksia ajan myötä. Ajoissa tehty korjausmuuraus estää vaurioiden laajenemisen ja auttaa säilyttämään piipun turvallisena ja tiiviinä.
Lue lisää savupiipun korjauksesta.
Mitä savupiipun korjauksessa yleensä tehdään?
Savupiipun korjauksessa voidaan korjata piipun yläosan rapautuneet ja halkeilleet kohdat, tehdä osittainen tai kokonainen uudelleenmuuraus sekä uusia tarvittaessa lakivalu, betonikaulus ja piipun suojaosat. Samalla tarkistetaan ja kunnostetaan yleensä myös piipun juuren tiivistykset, ylösnostot, pellitykset ja piipunhattu. Näin koko piipun ja katon liittymä saadaan toimimaan yhtenä tiiviinä kokonaisuutena.
Voiko kattoikkunan vuodon korjata ilman koko ikkunan vaihtoa?
Usein kyllä voi. Kattoikkunan vuoto johtuu monesti tiivisteiden, liittymien, pellitysten tai asennuksen puutteista, jolloin ongelma voidaan korjata ilman koko ikkunan uusimista. Jos kattoikkuna on kuitenkin vanha, rakenteellisesti vaurioitunut tai huonokuntoinen, voi koko tuotteen vaihto olla järkevin ja pitkäikäisin ratkaisu.
Minkä valmistajien katemateriaaleja ja kattotuotteita käytätte katon korjauksissa?
Käytämme katon korjauksissa laadukkaita ja tunnettuja katemateriaaleja sekä kattotuotteita, jotka valitaan aina katon materiaalin, rakenteen ja korjattavan kohdan mukaan. Tiilikattojen korjauksissa käytämme esimerkiksi Bendersin, Ormaxin, A-Tiilikatteen, Monierin (BMI) ja Wienerbergerin tuotteita. Peltikatoilla hyödynnämme muun muassa Ruukin, Weckmanin, Metehen, Sara Steelin, JanLan, Rannilan, Poimukatteen ja ArcelorMittalin tuotteita. Huopa- ja bitumikattojen korjauksissa käytämme esimerkiksi Katepalin, Kerabitin ja Icopalin (BMI) ratkaisuja. Lisäksi kattotuotteissa käytössämme ovat muun muassa Velux, Keraplast, Vilpe, Tikli ja Orima. Näin varmistamme, että korjauksessa käytettävät materiaalit sopivat yhteen olemassa olevan katon kanssa ja lopputuloksesta tulee toimiva, kestävä ja siisti.
Miksi ammattilaisen tekemä katon korjaus on tärkeä?
Katon korjauksessa täytyy ymmärtää sekä vesikatteen että sen alla olevien rakenteiden toiminta. Ammattilainen osaa paikantaa vaurion todellisen syyn, valita oikean korjaustavan ja varmistaa, että katto on korjauksen jälkeen tiivis ja turvallinen. Oikein tehty korjaus pidentää katon käyttöikää ja auttaa välttämään suuremmat vahingot.
Katon vaihto on vasta viimeinen vaihtoehto
Jossain vaiheessa jokainen katto on uusittava. Jokaisella kattomateriaalilla on oma odotettavissa oleva elinikänsä, mutta aina katto ei ehdi sitä saavuttaa. Jos katto vuotaa pitkään, tai sitä ei huolleta asianmukaisella tavalla, saattaa katto kestää vain puolet tavoitteellisesta eliniästään. Tiilikatto ei kestä kovinkaan kauaa, jos tiilet kasvavat sammaleita ja alkavat sen tähden rapautua ja halkeilla. Huopa- eli bitumikatto puolestaan halkeilee, ja peltikatto ruostuu, jos huoltotoimenpiteitä ei suoriteta aikanaan. Katto kuin katto vaatii edes jonkinlaisia huoltotoimenpiteitä kaksi kertaa vuodessa.
Katonkorjaus on aina ensisijainen vaihtoehto, mutta joissain tilanteissa emme voi suositella muuta kuin kattoremonttia. Iän tai muun syyn takia huonoon kuntoon päässyt katto on paras vaihtaa, ennen kuin se alkaa vuotaa vettä kattorakenteisiin. Kastuneista kattorakenteista alkunsa saavat kosteusvauriot voivat olla hintavia ja hankalia korjautettavia. Huonokuntoiset tiilet on siis syytä vaihtaa uusiin ja ehjiin, aivan kuten haurastunut ja halkeillut kattohuopakin on aika korvata uusilla pintakermeillä. Ruosteen runtelemat kattopellit on niin ikään hyvä toimittaa jäteasemalla, ja asentaa niiden tilalle korkealaatuiset, kotimaiset ja korroosionkestävät pellit. Useimmiten vesikatteen purkamisen ja vaihtamisen yhteydessä uusitaan myös aluskate, sillä alus- ja vesikatteen käyttöiät ovat suurin piirtein yhtä pitkät.
Jokainen vuodenaika koettelee kattoa eri tavalla
Suomessa on neljä vuodenaikaa, ja jokainen niistä koettelee kiinteistön kattoa eri tavalla. Keväällä kattoa pitkin valuu toisinaan hyvinkin raskaaksi äitynyt lumitaakka. Lumi saattaa irrottaa katosta kulkusillan, lapetikkaat, viemärintuuletusputken, aurinkopaneelin tai esimerkiksi räystäiden vesikourut. Samalla myös vesikatteeseen syntyy repeytymiä. Painava lumi katolla voi myöskin painaa katon notkolle, saada kattoikkunan tiivisteet tai katon sisätaitteet vuotamaan, tai naarmuttaa kattoa niin, että se altistuu ruosteelle.
Kesällä aurinko lämmittää kattoa, aiheuttaen huopakaton kuivumista ja jopa halkeilemista. Katolta poistamatta jääneet roskat toimivat hyvänä kasvualustana sammaleille, mitkä ikäännyttävät ja haurastuttavat vesikattoa. Syksyn tullen esiintyy usein kovia tuulia. Tuuli voi kiskoa katosta irti erilaisia kattotarvikkeita, tai jopa kaataa puun katon päälle. Jos tuuli puhaltaa oikein lujaa, voi koko katto irrota. Syksyä seuraa talvi, minkä pakkaset aiheuttavat rapautumista niin mineriittikatolla, tiilikatolla, huopakatolla kuin savupiipussakin. Jos katto kärsii lämpövuodosta, voi kattolumi alkaa sulaa jo reilusti ennen kevättä ja ulkolämpötilan laskemista. Jos vesikatteelle kertyy runsaasti sulamisvettä, se voi päästä läpi katon saumoista – varsinkin, jos osa vedestä jäätyy rännien eteen niin, että sulamisvesien kulkureitti pois katolta katkeaa.
Me korjaamme kaikki vauriot, mitä eri vuodenajat voivat katolle aiheuttaa. Korjaamme kattovuodot, vaurioituneet kattotarvikkeet, vääntyneet suojapellitykset ja vuotavat räystäät. Kerromme myös parhaista tavoista välttyä katon vaurioitumiselta. Esimerkiksi kattoa pitkin valuvaan lumeen ja syysmyrskyihin voi varautua tarkastamalla kaikkien kattotarvikkeiden kiinnitykset. Lapetikkaat ja muut tykötarpeet irtoavat epätodennäköisemmin, jos ne ovat kunnolla kiinni katossa – lumivaurioiden varalta kannattaa kuitenkin asennuttaa lumiesteet katon reunalle. Mikäli tiilikaton, peltikaton tai bitumikaton kattokaltevuus on 1:8, ovat lumiesteet tai lumiaidat pakolliset. Jos tiivistynyttä ja vettynyttä suojalunta alkaa olla katolla enemmänkin, on aika tilata lumenpudotus. Paksu kerros pakkaslunta ei useinkaan aiheuta toimenpiteitä, mutta jo puoli metriä suojalunta alkaa olla iso riski katon rakenteille.
Myrskyvahinkoja voi torjua myös huolehtimalla siitä, että kaikki kattopellit ovat hyvin kiinni katossa. Tarvittaessa katolle voidaan asentaa lisäkiinnityksiä, mitkä estävät kattopeltien ja peltilistojen irtoamisen kovalla tuulella. Peltikatot tavattiin ennen kiinnittää peltikattonauloilla. Jos katollasi on vielä nauloja, on korkea aikaa harkita niiden korvaamista puuhun paremmin pureutuvilla kateruuveilla. Ruuvi pitää pellin luotettavammin paikoillaan, ja sen tiiviste estää vettä pääsemästä reiästä katon alle. Huopakattokin voi vaurioitua myrskyssä, varsinkin, jos siinä on huonokuntoisia saumoja. Saumoista katon alapuolisiin osiin pääsee kosteutta, mutta ei siinä kaikki: myös tuuli voi päästä vuotien alle, ja repiä vuotia irti katosta.
Saumojen ja kiinnitysten kunto sekä monta muuta katon tiiviyden ja yleiskunnon kannalta olennaista seikkaa on hyvä pitää silmällä katon tarkastusten voimin. Kattotarkastusten oikea toteuttamisajankohta on heti talven jälkeen ja juuri ennen uutta talvea. Katon tarkastuksen voi tilata erillistyönä, mutta palvelulupaukseemme kuuluu tarjota se ilmaiseksi kaikkien tekemiemme katonkorjausten tai katon huoltojen yhteydessä.
Pakkasrapautumista syntyy kosteuden jäätyessä
Kaikki huokoiset katot eli niin tiilikatot, mineriittikatot kuin huopakatotkin altistuvat talviaikaiselle pakkasrapautumiselle. Katteessa oleva kosteus jäätyy ulkolämpötilan laskiessa pakkasen puolelle, ja koska jää vaatii enemmän tilaa kuin sula vesi, murenee katon rakenne pikkuhiljaa. Varsinkin iäkkäiden kattotiilien sisään voi olla päässyt melko paljon vettä, mikä rapauttaa tiiliä erityisesti leutoina talvina, kun vesi yhtä mittaa jäätyy ja sulaa. Pakkasrapautuminen koettelee myös savupiippuja suurentaen hormin laastissa olevia koloja ja halkeamia entisestään. Rapautuminen aiheuttaa lämmön ja myrkyllisten savukaasujen karkaamista, ja pahentaa nokipalovaaraa. Edes nuohous ei saa hormia tarpeeksi puhtaaksi, jos siinä on koloja. Koloissa olevan noen syttyminen tuleen saattaa hyvinkin laajeta rakennuspaloksi, joten huonokuntoinen hormi on kiireen vilkkaa saneerattava. Piipun pakkasrapautumista voi estää huolehtimalla siitä, että hormiin pääsee mahdollisimman vähän kosteutta – se onnistuu pellittämällä piipun ja asentamalla sen suuaukon päälle sadehatun. Jos piippu on päässyt jo huonoon kuntoon, voimme kunnostaa savupiipun katon yläpuoliselta osaltaan.
Kuinka katon rapautumista voidaan ehkäistä? Se onnistuu huolehtimalla katon puhtaudesta, sillä lika ja sammalet sitovat kattoon normaalia enemmän kosteutta. Lisäksi vanha tiilikatto, bitumikatto tai mineriittikatto voidaan pinnoittaa, jolloin sen lian-, kosteuden- ja kasvustojenhylkimiskyky palautuu ennalleen.
Kondensiovaara pois välikatolta
Välikatolla voi päätyä kosteutta myös muuta reittiä, kuin vesikaton läpi vuotamalla. Tiilikatteen tai peltikatteen alla voi esiintyä kondensoitumista, eli asunnon sisältä peräisin oleva kosteus ja lämpö saattavat tiivistyä välikatolla vesipisaroiksi. Lämmin ilma tiivistyy vedeksi kohdatessaan viileän ilmanalan – tämän voi todeta omin silmin vaikka avaamalla jääkaapin helteellä. Tällainen kondensiovesi on aivan yhtä märkää kuin vesikaton läpi mahdollisesti valuva sadevesikin. Kondension huomaa siitä, että katon alla tuoksuu tunkkaiselle, tai että kattorakenteissa ja eristeissä on merkkejä kosteudesta, vaikka vesikatto on varmasti tiivis. Kastuneet ja mahdollisesti jo lahonneet kattorakenteet on kunnostettava, ja katon tuuletusratkaisut on saatava sellaiseen kuntoon, että vesihöyry ja lämpö pääsevät sujuvammin pois katon alta.
Erilaisia tapoja välttyä huonon ilmanvaihdon aiheuttamista ongelmista katon alla ovat katon lisälämmöneristys, katon korotus ja erilaisten katon tuuletusta lisäävien läpivientien asentaminen. Yläpohjan höyrynsulut ja eristeet huolehtivat siitä, että valtaosa kalliista ostolämmöstä pysyy rakennuksen sisäpuolella, eikä pääse välikatolle kattorakenteita kastelemaan. Jos eristeiden ja aluskatteen väliin jäävä tuuletustila on liian matala, on sitä korotettava parhaan mahdollisen tuulettumisen takaamiseksi – tai vaihtoehtoisesti aluskatteen tyyppi on vaihdettava parempaa kosteudenpoistoa lupaavaan malliin. Aluskate on jokaisen tiili- ja peltikaton alta löydyttävä joka tapauksessa, muuten kondenssivedestä on normaaliakin suurempi vaara. Ilmanvaihtoa voi tukea myös harjapelti- tai harjatiilituulettimella sekä uusilla ilmanvaihtoputkilla. Ilmanvaihtoputkien ja monien muiden kattotarvikkeiden läpiviennit on tiivistettävä ja eristettävä hyvin, jotta niistä ei ala tippua kondenssivettä.
Tarve tehdä aluskatteen tiivistys havaitaan kattotarkastuksen yhteydessä
Peltikaton, huopakaton tai tiilikaton aluskate voi toimia vain, jos se on asennettu oikealla tavalla eikä siinä ole huonokuntoisia kohtia. Aluskatteen kunto kannattaakin tarkastaa kaksi kertaa vuodessa, eli samalla, kun muukin katto kaikkine varusteineen on aika kuntotarkastaa. Näin tiheiden tarkastusten ansiosta aluskatteeseen mahdollisesti ilmaantuneet vauriot saadaan kunnostettua ennen, kuin katto vuotaa tai kondenssivesi alkaa tehdä tuhojaan välikatolla.
Laadukkaat aluskatteet eivät niin vain hajoa, mutta kannattaa silti seurata aluskatteen tilannetta. Usein aluskatteen vaurioitumisen syy on kosteudessa. Pitkäaikainen kosteus haurastuttaa aluskatteen materiaalin – varsinkin, jos kyse on seisovasta vedestä. Tarpeeksi kireälle vedetyn aluskatteen päälle ei kerry seisovaa vettä. Myös roskat voisivat sitoa aluskatteelle kosteutta, joten roskien pääsy aluskatteelle kannattaa estää katon harjan tuuletusaukkoihin tulevilla tiivisteillä. Räystäillä olevien tuuletusaukkojen tiivistäminen puolestaan estää lintujen pääsemisen katon alle (linnut voisivat repiä aluskatetta tai sotkea lämpöeristeitä).
Aluskatteen vaihto ainoa toimiva korjausmetodi – näin aluskate korjataan myös jiirin tai läpiviennin kohdalta
Aluskatteeseen tulleen vaurion korjaaminen tarkoittaa käytännössä lähes poikkeuksetta aluskatteen vaihtamista joko kokonaan tai ainoastaan vaurioituneilta osin. Ehkä vaurioitunut kohta sijoittuu jiirin tai jonkin katon läpiviennin – esimerkiksi savupiipun tai jiirin – kohdalle? Silloin on turha uusia koko aluskatetta, vaan riittää, että aluskate uusitaan vain sieltä, mistä se on vaurioitunut, epätiivis tai alunperin asennettu väärin. Kyse voi olla esim. että aluskatteen läpivienti on toteutettu väärin. Jotta kattorakenteet olisivat parhaalla mahdollisella tavalla suojassa kosteudelta, on olennaista korjata aluskatteen läpivienti ja nostaa aluskate ylös savupiippua tai muuta läpivientiä vasten.
Jos aluskate vaikuttaa siltä, että se vuotaa tai tulee vuotamaan useimmista eri kohdista, on paras uusia koko aluskate. Sekä aluskatteen osittainen uusiminen että koko aluskatteen vaihto edellyttävät vesikatteen purkamista, sillä alakautta käsin ei ole mahdollista järkevästi operoida. Me puramme vesikatetta työalueelta, irrotamme vanhan aluskatteen ja asennamme uuden aluskatteen oikeaoppisesti paikoilleen. Tämän jälkeen asennamme vesikatteen takaisin paikoilleen. Jos vesikatteelle ei enää voida odottaa kovin pitkää käyttöikää, on kustannustehokkainta vaihtaa tässä samassa yhteydessä myös vesikatteen materiaali uuteen.
Huopa-, pelti- tai tiilikatto – meidän toimestamme katosta saadaan tiivis ja toimiva
Me paikkaamme vuotavat peltikatot, tiilikatot ja huopakatot, ja teemme kaikenlaiset muutkin kattokorjaukset ja katon paikkaukset. Mitä aikaisemmassa vaiheessa katon vuoto havaitaan, sitä pienemmin kustannuksin se voidaan kunnostaa. Jos vaurio on vain vesikatteessa, sujuu katon paikkaus nopeammin ja edullisemmin. Jos kosteus on jo päässyt vesi- ja aluskatteen läpi, on edessä hieman isompi katon korjaus. Vuotavan katon korjaus voi tällaisessa tilanteessa sisältää myös lahojen kattorakenteiden vaihtotyön sekä kastuneiden lämpöeristeiden purkamisen ja uusimisen. Jos katto on kovin vanha tai hyvin haurastunut, on syytä vakavasti harkita koko katon vaihtoa.
Miten erilaiset katot paikataan? Tiilikatto, mikä on varsin yleinen katto Suomessa, paikataan usein vaihtamalla rikkinäinen tiili uuteen. Tarvittaessa paikataan myös tiilikaton aluskate, mikä estää katon rakenteiden kastumisen, vaikka katto vuotaisi esimerkiksi harjatiilen kohdalta. Aluskatteen paikkaus on myös melko yleinen peltikaton paikkaus. Peltikatossa voi olla ruosteen tekemiä reikiä, tai koko kattopelti voi puuttua myrskytuulien seurauksena. Tilanteesta riippuen käytämme peltikaton korjaamiseen joko tiivisteaineita, kiinnitämme irronneen peltilistan tai levyn kattoon, tai sitten vaihdamme kyseisen kattopellin. Bitumikatonkin paikkaamiseen on olemassa erilaisia massoja, joilla reikä tiivistetään umpeen, tai joilla kattoon syntyneen reiän päälle kiinnitetään sopivan kokoinen paikkapala.